tag:blogger.com,1999:blog-2835620449807933051.post7931492100494766265..comments2024-03-24T10:18:21.042+02:00Comments on Sataa valoa: Mike Ashley (ed.): The Dreaming Sex. Early Tales of Scientific Imagination by Women, 2010 (1834-1928)Arielhttp://www.blogger.com/profile/04541941530905733805noreply@blogger.comBlogger4125tag:blogger.com,1999:blog-2835620449807933051.post-71042736521639811552022-09-28T11:57:32.354+03:002022-09-28T11:57:32.354+03:00Minä tykkäsin tosiaan enemmän tuosta dekkaritarina...Minä tykkäsin tosiaan enemmän tuosta dekkaritarinakokoelmasta, mutta oli tämäkin ihan mielenkiintoinen.Arielhttps://www.blogger.com/profile/04541941530905733805noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2835620449807933051.post-13828263252970176592022-09-28T11:55:13.411+03:002022-09-28T11:55:13.411+03:00Hyvä kysymys, mietin itsekin samaa. Dekkarit sijoi...Hyvä kysymys, mietin itsekin samaa. Dekkarit sijoittuvat kuitenkin reaalimaailmaan ja niiden tapahtumat olisivat ainakin periaatteessa mahdollisia (vaikkeivät aina kovin todennäköisiä), toisin kuin näissä.<br /><br />Kuulostaa siltä, että arvasit tuon Liljan ihmeen loppuratkaisun :-).<br /><br />Tämä voi olla osasyy miessankareihin, mutta tietysti naiskirjailijoilla oli tai olisi ollut omissa tarinoissaan mahdollisuus kuvata stereotypioista poikkeavia naishahmoja. Joissakin noissa dekkaritarinoissa sankareina olikin rohkeita, tarmokkaita, päättäväisiä ja älykkäitä naisia (vaikka monessa senkin kirjan tarinassa oli miespäähenkilö), ja tällainen naispäähenkilö toimi oikein hyvin myös tämän kirjan ensimmäisessä tarinassa. Muissakin tämän kirjan teksteissä sivuhenkilönaiset olivat yleensä vahvoja ja järkeviä (ja Good Lady Ducaynessakin Bella oli oikein kivan tuntuinen, mutta ehkä nuoruutensa ja kokemattomuutensa takia tosi luottavainen ja hyväuskoinen hahmo). Ehkä naisen toimiminen tutkijana, tiedemiehenä tai seikkailijana olisi tuohon aikaan vaatinut niin paljon selityksiä ja perusteluja, ettei sellaiselle ollut tilaa lyhyessä tarinassa (The Blue Laboratory -tarinassakin naissankaritar joutui ihan sattumalta tekemisiin tarinan tutkimuksen kanssa).<br /><br />Tuo Roquia Sakhawat Hosseinin kertomus oli tosiaan kiinnostava varhaisena intialaisena spefinä, ja myös tarinana toimiva.Arielhttps://www.blogger.com/profile/04541941530905733805noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2835620449807933051.post-17094550144203882632022-09-27T14:10:36.597+03:002022-09-27T14:10:36.597+03:00Tää vaikuttaa tosi kiinnostavalta kokoelmalta!Tää vaikuttaa tosi kiinnostavalta kokoelmalta!LauraKataroomahttps://www.blogger.com/profile/05513815293161243101noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2835620449807933051.post-42243600363478879582022-09-27T13:30:35.926+03:002022-09-27T13:30:35.926+03:00Sitä vaan, että ovatko dekkarit tosiaan uskottavam...Sitä vaan, että ovatko dekkarit tosiaan uskottavampia kuin scifi?<br /><br />Jotenkin tuntuu, että voin kuvitella tuon Liljan ihmeen kertomuksen yllätyksen. Tulee mieleen Katherine MacLeanin novelli Pictures Don't Lie, suom. Kuvat eivät valehtele, vuodelta 1951, jonka kuuntelin kuunnelmaksi sovitettuna. Siinä ollaan vastaanottamassa kaukaa avaruuksista tulevia vierahia, joihin on oltu videoyhteydessäkin, mutta tietty tekijä heidän olemuksessaan on jäänyt selvittämättä.<br /><br />Semmoinenkin tuli mieleen, että voisiko naisten vähäinen osuus teksteissä kertoa siitäkin, että heitä pidettiin heikompina ja johdateltavina (kuten kuvailet novellin Good Lady Ducayne sankaritarta) - ehkä tämä asetelma juuri oli näkyvissä tuon ajan yhteiskunnissa? Niinpä nainen sankarina tuntui ehkä yliampuvammalta kuin itse scifi?<br /><br />The Sultana's Dream kuulostaa kiinnostavalta.ketjukolaajahttps://www.blogger.com/profile/10088767441478701951noreply@blogger.com