maanantai 5. elokuuta 2024

André Bernard: Saanko esitellä, Madame Bovary. Miten kirjallisuuden tunnetut hahmot ovat syntyneet (Madame Bovary, C'est Moi, 2004)

Kirjaan on koottu kymmenien angloamerikkalaisella kielialueella enemmän tai vähemmän klassikon aseman saavuttaneiden, eri genrejä edustavien teosten lyhyitä syntytarinoita. Mistä kirjailija on saanut ideansa ja miten hän on esimerkiksi nimennyt henkilöhahmonsa? Kirjassa on tarinoiden lisäksi myös muutamia listoja esimerkiksi kirjojen henkilöistä, joilla on vain yksi nimi (Liisa Ihmemaassa -kirjan Liisa, Hobitin Gandalf, Moby Dickin Ishmael...) tai vaikkapa orvoista henkilöhahmoista, sekä useita teemaan liittyviä sitaatteja eri kirjailijoilta.

Kirja oli kirjojen ystävälle mukavaa välipalaluettavaa (varsinkin kun tunnistin useimmat kirjan kirjoista, vaikken kovin montaa niistä olekaan lukenut) ja Bernard kirjoittaa eloisasti ja viihdyttävästi. Luonteensa takia kirja tuntui minusta kuitenkin vähän pinnalliselta ja hyppelehtivältä, mutta sitä ei tällaisessa kirjassa tietenkään voi välttää. Kirjan suomennos olisi kuitenkin hyötynyt tarkistuksesta: käännös oli usein sujuva, mutta aina joskus törmäsi hämmentävään sanavalintaan tai lauserakenteeseen ja mietti, mitä tällä oli oikein haluttu sanoa. Esimerkkinä lainaus Erle Stanley Gardneriltä: Perry Mason on tekemisissä suuren, maskuliinisen, provokatiivisen seksipsykologian elementin kanssa (s. 16). Myös kirjan suomenkielinen nimi mietityttää. Se sopii kirjan aiheeseen, mutta siinä katoaa viittaus teoksen tekijään: alkuteoksen nimi Madame Bovary, c'est moi on tunnettu Flaubertin lausahdus "Rouva Bovary olen minä", ja tämä käännös sopisi paremmin yhteen myös hauskan kansikuvan kanssa.

Myös Kirjakaapin kummitus ja Levoton lukija ovat lukeneet kirjan.

André Bernard: Saanko esitellä, Madame Bovary. Miten kirjallisuuden tunnetut hahmot ovat syntyneet, 2006 (Madame Bovary, C'est Moi. The Great Characters of Literature and Where They Came From, 2004). Suomennos: Ruth Routa. Kannen kuva: Peter de Sève. Kannen ja sisuksen typografia: Tuija Kuusela. 138 sivua + 8 sivua lähteitä + romaanien ensimmäiset suomennokset (6 sivua).

2 kommenttia:

  1. Tämä kirja voisi olla kivaa luettavaa, varsinkin kun olen lukenut aika paljon klassikkoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa kokeilla! Sinä löytäisit siitä varmaan monia lukemiasi kirjoja. Mukana on kyllä myös kevyemmän kirjallisuuden klassikkoja, esim. dekkareita.

      Poista