Matti Punttila: Pilkettä silmäkulmaan. Kielikaskuista sanaleikkeihin, 2001

Luin joskus parikymmentä vuotta sitten suomen kielen tutkijan ja opettajan Matti Punttilan tätä kirjaa edeltäneen kielikaskukokoelman Haaskannäköinen tyttö (1998) ja pidin siitä. Tartuin siis mielelläni tähän kirjaan kun löysin sen antikvariaatista: kielivitsejä, mikäs sen hauskempaa.

Vaikka muuten osaisi vierasta kieltä hyvin, vitsien ymmärtäminen toisella kielellä on usein vaikeaa, etenkin kun niihin tarvitaan usein kielitaidon lisäksi kulttuuritietoutta. Punttila antaa tästä hyvän esimerkin alkusanoissaan: hänen hyvin suomea osaava virolainen ystävänsä ei ymmärtänyt, millä tavalla on huvittavaa, että puhelinkolikko on viroksi "Ringa Ropo". Vitsin ymmärtääkseen täytyy tietää, että sana ropo tarkoittaa pikkurahaa, osata ruotsia tarpeeksi tietääkseen, että ringa tarkoittaa 'puhelimella soittamista' ja lisäksi olla tietoinen Ringa Ropo -nimisen suomalaisen naisurheilijan olemassaolosta. (Tämä viimeinen saattaa aiheuttaa sen, että vitsi ei avautuisi nuoremmille suomalaisillekaan.) Kirjan lukeminen harjoittaa siis kieli- ja assosiaatiolihaksia.

Jotkut kirjan vitseistä ovat jokseenkin härskejä, mutta kokonaisuutena kirja oli leppeää ja mukavaa lukemista. Kaskut on jaoteltu murrevitseihin, muunkielisten suomen käyttöön, muihin kieliin (hätä ei lue lakia - nöden studerar icke juridik), nimivitseihin, sanaleikkeihin, puhevikoihin, sivistyssanoihin ja muuhun hienosteluun (plasmat sekaisin), äidinkieleen ja kielioppiin, onomatopoetiikkaan, kielentutkimukseen ja -tutkijoihin, sanoihin ja merkityksiin, kielikuvien kukkasiin sekä kirjoittaessa sattuneisiin kielikompiin.

Mitä on viroksi: Älä tee huorin? Ällös sitte humpsutteles toiste tupsukoihe juures.

Ketkä ovat kolme Suomen vaarallisinta naista? Miina, Ansa ja Paula.

Pilkettä silmäkulmaan, sanoi akka kun ukkoa klapilla päähän iski.

Mikä on siivoojien lääkekuuri? Pölykapseli.

- Taivuta sana juoda.
- Juon, join, olen juonut.
- Entä futuurissa?
- Tulen olemaan päissäni.

Päättäkää päivänne Katriina-kahvilla! 

Kirjassa on kuvituksena Matti Punttilan kollegan Irma Nissisen mainioita kuvia. Kirjan kansikuva liittyy anekdoottiin 1800-luvun kielentutkijasta M. A. Castrénista: M. A. Castrén poikkesi tutkimusmatkallaan vienankarjalaisessa kylässä, jossa tunnettiin suurta kiinnostusta oppinutta miestä kohtaan. Kun Castrén kertoi olevansa kielentutkija, käsitti väki sanan perin ahtaasti. Muuan eukko työnsi oitis kielensä pitkälle ulos ja selitti tietävästi: - Katšo, terve teä minun kieli on ain ollun enkä ole kuullun et muijenkaa kiel ois märäntyn!

Matti Punttila: Pilkettä silmäkulmaan. Kielikaskuista sanaleikkeihin, 2001. WSOY. Kuvitus: Irma Nissinen. 290 sivua.

G. Patrick Vennebush: Math Jokes 4 Mathy Folks, 2010

Matikkavitsejä alakoulutasoisista yliopistomatikkaan. Vaikken nyt lattialla kieriskellytkään, monet olivat hauskoja ja niistä sai oivaltamisen iloa. Läheskään kaikkia en tajunnut, ja joissain vitseissä oli jo vähän toiston makua. Kirjan arvioijat (joita oli kirjan alussa lainattu neljän(!) sivun verran), monet matematiikan opettajia kuten Vennebush itsekin, tuumivat, että näitä voisi käyttää matikantuntien kevennykseksi. Se voisi olla hyvä idea senkin takia, että näiden tajuaminen usein tosiaan vaatii sitä, että tunnistaa vitsin perustana olevan matemaattisen käsitteen (jotkut kyllä menevät ihan yleissivistyksellä, ja jotkut menevät sillä, että on jonkinlainen epämääräinen käsitys asiasta). Monet vitsit perustuvat kuitenkin sanaleikeille, joten ne eivät toimi suomeksi.

Kirjassa on hauskasti sovellettu tuttuja vitsityyppejä matematiikkaan. Kirjasta onnistui englannin kielen takia tulemaan vähän seksistinen mielikuva, koska melkein kaikki kirjan matemaatikot ja muut luonnontieteilijät olivat he-pronominisia.

How many university math lecturers does it take to change a light bulb?

Four. One to do it, and three to co-author the paper.

Why is 6 afraid of 7?

Because 7 8 9.

There is no truth to the rumor that statisticians are mean, though they are slightly deviant, and their perspectives are skew.

Why did the chicken cross the road? (valikoima: sellaisia joita ymmärsin ja muutama sellainen jota en ymmärtänyt)

Archimedes: Give me a place to stand, and I can move the chicken across the road.

Albert Einstein: Do not worry about your troubles with chickens, I assure you that mine are greater.

Pierre de Fermat: I have found an admirable explanation of this, but the margin is too narrow to contain it.

Kurt Gödel: It cannot be proven that the chicken crossed the road.

Xeno of Elea: He went halfway, then half again, then half yet again... but the chicken never got to the other side.

Isaac Newton: If chickens have been able to cross the road, it is because they have stood on the shoulders of giants.

Augustin Cauchy: Once the chicken crosses the road, he will integrate well with those on the other side.
Paul Erdös: It was forced to do so by the chicken-hole principle.

Georg Cantor: The chicken crossed the road diagonally.

Helmet-haasteeseen tämä sopisi kohtaan 38: Kirjan kannessa tai kuvauksessa on puu (kuutiojuuret...).

Päivitys 17.4.20: muutama lause lisää kanavitsiin, 24.3.24 (kirjoitusvirheen korjaus).

G. Patrick Vennebush: Math Jokes 4 Mathy Folks, 2010. Robert D. Reed Publishers. 117 sivua.