Gareth Moore & Helena M. Gellersen: Päättele, hoksaa, ratkaise. Aivotreeniä pääkoppasi parhaaksi. Yli 80 monipuolista tehtävää, 2023

Kirjan nimi kertoo siitä lähes kaiken. Kirjassa on ajattelutehtäviä, jotka pystyy halutessaan hyvin tekemään välipaloina muun tekemisen lomassa, koska niiden ratkaiseminen on useimmiten melko nopeaa (vaikkei välttämättä helppoa), mutta niiden lisäksi siinä on myös ajattelun, muistamisen, ongelmanratkaisun ja luovuuden teoriaa sekä neuvoja tällaisten tehtävien ratkaisuun. Kirjan lyhyehköjen tieto-osuuksien sisältö oli minulle suurimmaksi osaksi tuttua, koska olen lukenut näistä asioista muualtakin, mutta tieto-osuus toimi kuitenkin hyvin mukavana kertauksena.

Kirja on jaettu neljään eri lukuun - lämmittelyyn, liikkeelle lähtöön, sykkeennostoon ja palautumiseen - mutta ne eivät intensiteetiltään vaihdelleet minusta yhtään niin paljon kuin lukujen nimistä voisi päätellä, vaan kaikissa luvuissa oli sekä helpompia että vaikeampia tehtäviä. Kaikissa luvuissa oli myös erityyppisiä tehtäviä: esim. päättely-, muisti- ja luovuustehtäviä sekä avaruudellisen hahmottamisen tehtäviä. Mukana oli myös muutama anagrammi, joita itse inhoan (jostain syystä olen aina ollut niissä huono, vaikka yleensä pidän sanatehtävistä, minkä takia en ole myöskään juurikaan tehnyt niitä enkä ole siis kehittynyt niissä), mutta niitä oli aika vähän ja yritin tehdä nekin - kirjassa sanotaan, että on hyväksi aivoille tehdä asioita myös oman mukavuusalueen ulkopuolelta, mistä olen täysin samaa mieltä. Kirjan tehtävät ovat niin monipuolisia, että jokaiselle löytyy varmasti paljon tehtäviä, joista pitää.

Pidin kirjasta, koska se oli hyvin tehty, sujuvasti käännetty ja minulle oikean tasoinen: tehtävät vaativat miettimistä, olivat hauskaa aivojumppaa eivätkä olleet liian helppoja mutteivat kuitenkaan ylivoimaisia. Myös sanojen muistamistehtävissä pärjäsin hyvin, koska rakennan sanoista epätodennäköisen visuaalisen tarinan, mikä auttaa muistamaan sanat (mikä muuten olisi minulle todennäköisesti vaikeaa). Kirjan lopussa on tehtävien ratkaisut.

Eräässä muistitehtävässä piti muistaa kuusi eri salasanaa sekä niiden käyttöyhteydet (s. 158, vain kaksi salasanoista pelkkiä numeroita) ja tietojen mieleen painamiseen annettiin aikaa yksi minuutti. Minuutin jälkeen sain tehtävästä nolla pistettä eli en muistanut salasanoista käytännöllisesti katsoen mitään. Kun käytin tämän jälkeen salasanojen opetteluun vielä 3 minuuttia 20 sekuntia, muistin yhtä tai kahta pientä virhettä lukuun ottamatta kaikki. Tulos ei ollut minulle yllätys, koska olen aina ollut melko hidas tekemään asioita, mutta se herättää mielenkiintoisia kysymyksiä testeistä, niiden arvioinnista ja siitä mitä testit mittaavat. Onko minulla tämän tehtävän perusteella siis auttamattoman huono vai oikein hyvä muisti? (Muistihan on tietysti myös tällaisia tehtäviä valtavan paljon laajempi asia.) Miten tärkeää asioiden mieleen painaminen nimenomaan nopeasti on? Mittaavatko testitehtävät yleensäkin sitä, mitä niiden on tarkoitus mitata, vai myös jotain muuta asiaa? Onneksi vain harvoissa kirjan tehtävissä oli aikarajoitus (jota ei tietenkään ollut pakko noudattaa).

Helmet-haaste 34. Kirjan nimessä on käsky tai kehotus.

Edit 17.4.24 (lisätty Helmet-haastekohta).

Gareth Moore (tehtävät ja ratkaisut) & Helena M. Gellersen (tieto-osuudet): Päättele, hoksaa, ratkaise. Aivotreeniä pääkoppasi parhaaksi. Yli 80 monipuolista tehtävää, 2023 (The Brain Fitness Puzzle Book. A Full Mental Workout with over 80 Puzzles, 2023). Kirjapaja. Suomentanut Jaana Mirjam-Mustavuori. Ulkoasu Gareth Moore. 184 sivua.

Virpi Kalakoski: Pieni kirja muistista, 2009

Tämä kirja on muistitutkija Virpi Kalakosken tiivistelmä hänen paljon laajemmasta Muistikirja (2007) -teoksestaan. Tässä kirjassa Kalakoski lähestyy muistia käytännöllisestä näkökulmasta ja pyrkii vastaamaan mm. kysymyksiin siitä, miten ja miksi muistamme, milloin muistamme hyvin ja milloin huonosti, ja miten muistia voi tehostaa. Muistiahan tarvitsee jokainen esimerkiksi uusien asioiden oppimiseen, mutta muisti on myös tärkeä identiteetillemme.

Kirja on nimensä mukaisesti pienikokoinen, se on melko lyhyt ja painettu mukavan isolla fontilla, mutta tiivistelmänä siihen mahtuu paljon tietoa ja se käsittelee aihettaan monipuolisesti. Kirjan tietoja ei ole yksinkertaistettu liikaa, vaan niitä pohjustetaan sopivasti. Kirjan jäsentely on looginen, ja se on ihailtavan sujuvasti ja selkeästi kirjoitettu. Kalakoski on alkuluvun mukaan luennoinut muistista lukemattomia kertoja erityyppisille yleisöille, ja hänen tottumuksensa esittää muistitutkimusten tulokset yleisölle näkyy lukemisen helppoutena.

Tekstin lomaan Kalakoski on joskus sijoittanut laatikoita, joissa on käytännön neuvoja parempaan muistamiseen, esimerkiksi tällaisia: Kehittele muistivihjeitä. Keksi kertaillessa omia esimerkkejä ja asiaan liittyviä yksityiskohtia, niin asian löytäminen muistista helpottuu, tai Jos muistojen luotettavuus on tärkeää, älä vääristä muistoja johdattelevilla kysymyksillä. Jos haluat edistää mielen hyvinvointia vaimentamalla häiritsevät ja sietämättömät muistot, pyri muokkaamaan niitä uusilla tulkinnoilla ja näkökulmilla. Joskus mukana on myös pieniä tehtäviä. Kirjan lopussa on kahdeksan sivun kooste kirjan pääkohdista.

Osa kirjan neuvoista tuntui aika itsestään selviltä. Monista kirjan tutkimuksista muistan lukeneeni muualta, joten kirja toimi myös hyvänä kertauksena. En saanut kirjasta järisyttäviä oivalluksia, se ei antanut yksinkertaisia keinoja supermuistiin, enkä vieläkään tiedä, miten oppisin puhumaan vieraita kieliä helpommin (eli oppimaan ja muistamaan sanat, kielioppisäännöt ja ääntämisen luotettavasti ja nopeasti) tai muistamaan kaikki ne kirjoista lukemani asiat, jotka haluaisin pitää mielessäni (bloggausten kirjoittaminen kyllä auttaa tässä jonkin verran).

Kirjassa oli kuitenkin monia minulle uusiakin tietoja ja siitä selvisi esimerkiksi se, että tutkimustenkin perusteella minulla on syytä olla pitämättä näytön laidassa vilkkuvista liikkuvista elementeistä yrittäessäni lukea päätekstiä (ne vievät huomiota muualle, ja visuaalisena elementtinä ne kilpailevat tehokkaasti visuaalisesti hahmotettavan tekstin kanssa) ja paljon muuta kiintoisaa. Tämä helppo- ja nopealukuinen ja pienuudestaan huolimatta kattava kirja sopii mielestäni esimerkiksi opettajille ja kaikille niille, joita muisti kiinnostaa.

Edit 25.10.20.

Virpi Kalakoski: Pieni kirja muistista, 2009. Työterveyslaitos. Kansi: Susanna Belinskij. 142 sivua.