Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa, valikoinut Maunu Niinistö (1967)

Äitini oli innokkaampi runojen lukija kuin minä (minkäs teet, en ole kovin runollinen ihminen, vaikka joistakin runoista pidänkin), ja hänen peruinaan minulla on joitakin vanhoja runokirjoja, kuten tämä, jonka olen lukenut joskus vuosia sitten (ja unohtanut monet sen runoista). Pyrin aina välillä lisäämään kirjallista sivistystäni myös runojen osalta, ja tällainen kokoelma on siihen hyvä keino: kirjan aikajänne ulottuu 600-luvulla eKr. eläneistä Sapfosta ja Alkaioksesta 1933 syntyneeseen Jevgeni Jevtušenkoon. Alkusanojen mukaan kirja on alunperin tarkoitettu lukion kirjallisuudenopetukseen. Joistakin kirjan runoista on mukana alkukielinen versio, ja kirjassa on lisänä myös muutama eri taiteilijan piirroskuva. Kirjan 52 runoilijasta kaksi on naisia, Sapfo ja Gabriela Mistral.

Pidän enemmän nykyrunoudesta - sen aiheet tuntuvat läheisemmiltä, koskettavammilta, realistisemmilta ja aidommilta, eikä vanhojen runojen koristeellinen kieli myöskään yleensä innosta. Yhteensä viittä vanhaa kiinalaista, japanilaista ja persialaista runoilijaa lukuun ottamatta kirjan kaikki runoilijat ovat myös länsimaalaisia (eurooppalaisia, yhdysvaltalaisia ja kaksi eteläamerikkalaista), ja koska etenkin viime vuosina on huomannut, että maailma on paljon länsimaita laajempi, kirjan maantieteellinen ulottuvuus tuntui aika rajoittuneelta. Kyllä tämän kuitenkin luki sujuvasti läpi (ja tätä lukiessa oli seurana kiva toinen kirja, josta bloggaan tämän jälkeen), ja kyllä tämä lisäsi klassikoiden tuntemustani, koska melkein kaikki kirjan runoilijoista olivat sellaisia, jotka ainakin tunnistin nimeltä. Mukana oli myös monia sellaisia runoja, jotka viehättivät (pidän esimerkiksi Edgar Allan Poen runojen laulullisuudesta, dramaattisuudesta ja synkkyydestä), ja Jacques Prevertin kolmesta runosta pidin kovasti (pari niistä myöhemmässä postauksessa).

 

Li Po (701-762): Keskustelua vuoristossa

Sinä kysyt, miksi majailen vihreillä vuorilla.
Minä hymyilen, vastaamatta, sydämeni rauhassa.
Persikankukka ui virran myötä kauas pois.
On toinen taivas ja maa, joka ei ole ihmisten ilmoilla.

Suom. Pertti Nieminen

Walt Whitman (1819-1892): Song of myself / Laulu itsestäni (ote)

I celebrate myself, and sing myself,
And what I assume you shall assume,
For every atom belonging to me as good belongs to you.

Ylistän itseäni, laulan itsestäni,
ja minkä minä hyväksyn, sinäkin olet hyväksyvä,
koska jokainen atomi minussa yhtä hyvin kuuluu myös sinulle.

Suom. Arvo Turtiainen

Carl Sandburg (1878-1967): Nuori meri (ote)

Meri ei koskaan lepää.
Se tyrskyää rannikolla
levottomana kuin nuori sydän,
metsästäen.

Meri puhuu
ja vain myrskyisät sydämet
ymmärtävät sen puheen:
Sillä on puhuessaan
                     karun äidin kasvot.

Meri on nuori.
Yksi myrsky poistaa kaiken huolen
ja katkaisee ajan kahleet.
Kuulen sen nauravan huoletonna.

...

Suom. Viljo Laitinen

Kirjan runoilijat: Alkaios, Sapfo, Catullus, Horatius, Propertius, Ovidius, Li Po, Tu Fu, Izumi Shikibu, Omar Khaijam, Walther von der Vogelweide, Dante Alighieri, Francesco Petrarca, Francois Villon, William Shakespeare, Matsuo Basho, Carl Michael Bellman, Johann Wolfgang von Goethe, Robert Burns, Johann Friedrih von Schiller, Friedrich Hölderlin, William Wordsworth, Lordi Byron, Percy Bysshe Shelley, John Keats, Heinrich Heine, Giacomo Leopardi, Aleksandr Puškin, Edgar Allan Poe, Alfred de Musset, Walt Whitman, Charles Baudelaire, Sándor Petöfi, Paul Verlaine, Arthur Rimbaud, Rudyard Kipling, Edgar Lee Masters, Rainer Maria Rilke, Robert Frost, John Masefield, Carl Sandburg, Guillaume Apollinaire, Juan Ramo Jimenez, Ezra Loomis Pound, T. S. Eliot, Gabriela Mistral, Federico Garcia Lorca, Jacques Prevert, Pablo Neruda, Gunanr Ekelöf, Dylan Thomas, Jevgeni Jevtušenko.

Kirjassa seuraavien taiteilijoiden piirroksia: Rafael, Albrecht Dürer, Yngve Berg, J. B. Jongkind, E. Manet, C. F. W. Mielatz, J. L. Forain, Pierre Bonnard, Karl Hofer, Paul Klee ja Marino Marini.

Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa, valikoinut Maunu Niinistö, 1967. WSOY. Eri kääntäjiä. Kouluhallituksen hyväksymä. 197 sivua.

Jari Koponen: Pirun tusina. 13 kirjoitusta kirjallisuuden katvealueilta, 2016

Kannessa Albert Robidan kuva.

Mitä tiedätte kiinalaisesta, israelilaisesta tai arabimaiden tieteiskirjallisuudesta? En minäkään. Jari Koponen on ilmeisestikin sukulaissieluni, koska tähän kirjaan on koottu kirjoituksia nykyään vain vähän (tai ei ollenkaan) tunnetuista kirjailijoista 1800-luvulta 2000-luvulle, joiden lukemisesta hän sanoo runollisesti: Kaukana maineen katulamppujen kirkkaasta loisteesta, vaeltelussa kirjallisuuden vanhojen hämärien sivukatujen sokkeloissa on oma viehätyksensä. (8) 

Koponen onkin sopiva henkilö kirjoittamaan vanhasta ja ei-länsimaisten kirjailijoiden scifistä, koska hän on julkaissut kirjoja tieteiskirjallisuudesta 1980-luvulta alkaen, ja hänen asiantuntemuksensa ja myös kielitaitonsa vaikuttavat mittavilta. Hän on kirjoittanut artikkeleita myös Portti-scifilehteen, jossa neljä tämän kirjan luvuista on aiemmin julkaistu.

Tämä teos oli mukavaa luettavaa: kirjojen lisäksi se tarjosi uusia näkökulmia historiaan ja niihin maihin, joiden kirjailijoita se käsitteli. Vieraampien kulttuurien kohdalla siinä puhuttiin vanhojen lisäksi myös aivan uusista kirjoista. Koponen kirjoittaa sujuvasti ja kiinnostavasti sekä kirjailijoista että kirjoista, ja varsinkin yksittäisiin kirjailijoihin keskittyvät luvut olivat mielestäni mielenkiintoisia. Kirjan nimestä ja takakansitekstistä huolimatta kirjassa käsitellyt teokset eivät ole mitenkään erityisen pirullisia, vaan yhdistävä teema niissä on se, että ne käsittelevät mielikuvituksen keinoin jollakin tavalla tulevaisuutta sekä kirjoitusajankohtansa toiveita ja pelkoja. Odotettiin tulevaisuudelta hyvää tai pahaa, toivo paremmasta tai muutoksen tarve on kirjoittajien tärkein ponnin. Pessimistisimmänkin maailmanlopun manaajan teos on varoitus, älkäämme tehkö näin. (8)

Kirjan artikkeleita yhdistävä tulevaisuusteema on melko löyhä ja vapaasti tulkittu, ja mukaan mahtuu esimerkiksi varhaisia naisutopisteja, 1800-luvun venäläinen tieteiskirjailija Vladimir Odojevski, George Sandin fantasiaromaani, espanjalaisen lääketieteen nobelistin Santiago Ramón y Cajalin kirjat sekä ranskalaisen Albert Robidan kirjat ja varsinkin kuvat.

Lähes kaikki kirjoista ja useimmat kirjailijoista olivat ainakin minulle täysin tuntemattomia, joten Koposen kirja on myös kulttuuriteko kertoessaan vähän tunnetuista kirjailijoista ja Euroopassa melko tuntemattomista kirjallisuusalueista. Kirja herätti ajoittain myös mielenkiintoisia kysymyksiä tieteiskirjallisuuden sisällön (ja yleensä sen olemassaolon) suhteesta omaan yhteiskuntaansa ja sen vapauden määrään. Tuosta israelilaisesta tieteiskirjallisuudesta jäi mieleen se, että jotkut tulevaisuudesta kirjoittavat olivat nähneet mielessään Israelin, jossa juutalaiset ja arabit elävät yhdessä sovussa ja tasa-arvoisina.

Kirjasta on kirjoitettu myös ainakin täällä: Kiiltomato, Risingshadow, Kirjavinkit, Turun Sanomat.

Kirjan luvut ja niissä pääasiassa käsitellyt kirjailijat:

1 Varhaisia naisutopisteja (Sarah Scott, Henriette Frölich, Rokeya Sakhawat Hossain, Charlotte Perkins Gilman)
2 Odojevski, fantasti edellä aikaansa (Vladimir Odojevski)
3 Matka kiteessä (George Sand)
4 Tulevaisuuden kuvittaja (Albert Robida)
5 Kun tieteiskirjallisuus Kiinaan tuli
6 Nobelistin tieteen valot ja varjot (Santiago Ramón y Cajal)
7 Pohjola uhattuna - varhaisia skandinaavisia sotakuvitelmia vuoteen 1914
8 Politiikkaa ja kuolemansäteitä (suomalainen Otto Edwin Josef Christianson)
9 Ennen niskalaukausta (puolalainen Bruno Jasieński)
10 Gulliverin uudet retket (unkarilainen Frigyas Karinthy)
11 Kirjarovioiden kajo - natsiajan saksalaista tieteiskirjallisuutta
12 Pyramidien varjosta (arabiankielinen, pääasiassa egyptiläinen tieteiskirjallisuus)
13 Jälkeen diasporan - israelilainen tieteiskirjallisuus

Koposen muita kirjoja: 

Jäinen vaeltaja: sata vuotta suomalaista tieteiskirjallisuutta, 1986
Mielikuvituksen mestarit: 13 unohdettua fantastia, 2000
Aivopeili: autonomian ajan tieteiskirjallisuutta, 2011
Maailman SF käännöksinä: bibliografia, 2012
Utopia- ja tieteiskirjallisuus Suomessa: bibliografia 1803-2013, 2014

Helmet-haaste 2020: Tulevaisuudesta kertova kirja.

Korjaus 11.5.21, edit 12.5.21.