Dekkarin päähenkilöt esitellään jo alkusivuilla Debbien työtovereina tai myöhemmin pomon illalliskutsujen vieraina, ja heidän luonteistaan syntyy kuva Debbien terävän kommentoinnin sekä henkilöiden oman käytöksen ja käytyjen dialogien kautta. Kirjassa on pyritty tekemään henkilöistä mielenkiintoisia hahmoja ja osittain onnistuttukin tässä, vaikka monille dekkareille tyypillisesti vain harvat henkilöhahmot pääsevät kunnolla syvenemään eivätkä varsinkaan kehity kirjan kuluessa.
Minämuotoinen kerronta on sujuvaa ja persoonallista: Debbie on työnsä hallitseva ammattilainen, itsenäinen nainen, joka on tottunut suurkaupungissa asumiseen ja selviämään myös hankalien työtovereiden kanssa. Oli mukavaa, että kirjan päähenkilö oli töissä tuolloin varmaan melko miehisellä alalla, mainososastolla, eikä esimerkiksi tavaratalon myyjänä, ja kirjassa oli muutenkin feminististä viritystä varsinkin erään vanhemman henkilöhahmon elämäntarinan ja myös muiden kirjan naisten tarinoiden myötä.
Kirjasta on otettu vuonna 2017 uusintapainos englanniksi. Itse en sanoisi tätä ihan klassikoksi, mutta ihan mukavaa luettavaa tämä kuitenkin oli. Käännös oli myös ihan toimiva joistakin vanhahtavista piirteistään huolimatta (mutta painojäljessä olisi ollut parantamisen varaa). En ikävä kyllä löytänyt kirjasta ihanan pulp-henkisen kansikuvan tekijän nimeä.
Eleanore Kelly Sellars: Muotimurhat, 1944 (Murder à la Mode, 1941). Suomentaja: Sirkka Nuormaa. Suomen Kirja. Kansikuvan tekijää ei kerrottu. 234 sivua.
