Keskikoulun peruslukemisto 1, 1969

Löysin kirpparilta tällaisen lukemiston, jonka avulla oppikoulun ekaluokkalaisia (eli 13-vuotiaita? korjaus: 11-vuotiaita, ks. kommentti) on haluttu innostaa hyvän kirjallisuuden pariin ja nauttimaan lukemisesta. Siinä on 2-10 sivun pituisia otteita suomalaisesta ja ulkomaisesta kirjallisuudesta - romaaneista, runoista, novelleista ja tietoteoksista. Etusija on kielen elävyyden takia annettu suomalaisille kirjailijoille. Minulle tämä kirja sopi mainiosti, koska suomalaisen kirjallisuuden tuntemukseni on Mika Waltaria ja muutamaa muuta kirjailijaa lukuun ottamatta aika huono, ja pidän tällaisista kokoelmateoksista, joissa pääsee maistelemaan hyvin erilaisia kirjoittajia, myös vähemmän tunnettuja. Tässä kirjassa oli kyse nimenomaan maistelusta, koska tekstit olivat niin lyhyitä. Kirjan tekstit olivat kuitenkin lyhyinäkin järkeviä ja tarinallisia kokonaisuuksia.

Vaikka kaikki kirjan tekstit eivät olleetkaan otteita lastenkirjoista (mukana oli esimerkiksi pari Pentti Haanpään tekstiä), niiden aiheina olivat kohderyhmän takia lähes aina lapset ja eläimet, ja aikuislukijana olisi kaivannut mukaan vähän enemmän vaihtelua. Mukana oli kuitenkin myös esimerkiksi yllättävä suomalainen scifikirja, Antero Harjun Tavoitteena Mars, ja Sakari Pälsin kuvaus taifuunista Japanin rannikolla. Sain kirjasta joitakin hyviä kirjavinkkejä, kuten Grönlantiin sijoittuvan lastenkirjan ja Tove Janssonin Näkymättömän lapsen. Kokonaisuutena kirja oli mielenkiintoinen ja virkistävä. Se oli myös sanastoltaan vaihteleva, rikas ja joskus hankalakin, ja se sai lukemaan sellaisia tekstejä, joita ei muuten olisi varmasti tullut luettua.

Siinä oli nykyään erikoisen tuntuisia asioita ja kielenkäyttötapoja: Juhani Ahon kymmenen penikulman eli sadan kilometrin hevosella tehtävään koulukaupunkimatkaan oli varattu aikaa kokonaista kaksi päivää. Aho käyttää hevosesta "hän"-muotoa: Ruuna näki tämän ihmeen ensi kerran elämässään niinkuin minäkin. Hän teki tenän, pisti jalkansa seipäiksi, oikaisi päänsä ja kaulansa ja antoi vetää. (9) Yleisiä kirjastoja oli Suomessa tuohon aikaan yli 4000 (s. 20), nykyään (vuonna 2011) 863.

Kauniissa kannessa on kuva Albert Edelfeltin teoksesta Hyvät ystävät (1883).

Kirjan kirjailijat: Juhani Aho, Aisopos, H C. Andersen, Kersti Bergroth, Bo Carpelan, Maurice Druon, Pipaluk Freuchen, Sven Gillsäter, Pentti Haanpää, Jaakko Haavio, Martti Haavio, Antero Harju, Aaro Hellaakoski, Toivo Hovi, Antti Hyry, Tove Jansson, Juan Ramon Jiménez, Maria Jotuni, Helvi Juvonen, Yrjö Jylhä, Viljo Kajava, Reino Kalliola, Niilo Karhumäki, Ilmari Kianto, Aleksis Kivi, Heikki Klemetti, James Krüss, Kirsi Kunnas, Iris Kähäri, La Fontaine, Larin-Kyösti, Maiju Lassila, Joel Lehtonen, Eino Leino, Hans Lidman, Konrad Lorenz, Eeva-Liisa Manner, Aila Meriluoto, A. A. Milne, P. Mustapää, Olli, Teuvo Pakkala, Oiva Paloheimo, Oscar Parland, Maria Partanen, Maila Pylkkönen, Sakari Pälsi, Martti Rapola, Antoine de Saint-Exupéry, William Saroyan, Jalmari Sauli, Katri Savolainen, Unto Seppänen, Anni Swan, Niilo Tarvajärvi, Z. Topelius, Aale Tynni, Timo Töyrylä, Valentin, Laura Virkki ja Helmi Virtaranta. Lisäksi kansansatu Afrikasta ja Saksasta sekä Kantelettaren runoja.

Keskikoulun peruslukemisto 1, 1969. Otava. Toimituskunta: Eino Kauppinen, Eero Lemola ja Terttu Tupala. Kuvittanut Tupuna Vaissi. Kansikuva: Albert Edelfelt: Hyvät ystävät, 1883. 303 sivua.