Vaikka muuten osaisi vierasta kieltä hyvin, vitsien ymmärtäminen toisella kielellä on usein vaikeaa, etenkin kun niihin tarvitaan usein kielitaidon lisäksi kulttuuritietoutta. Punttila antaa tästä hyvän esimerkin alkusanoissaan: hänen hyvin suomea osaava virolainen ystävänsä ei ymmärtänyt, millä tavalla on huvittavaa, että puhelinkolikko on viroksi "Ringa Ropo". Vitsin ymmärtääkseen täytyy tietää, että sana ropo tarkoittaa pikkurahaa, osata ruotsia tarpeeksi tietääkseen, että ringa tarkoittaa 'puhelimella soittamista' ja lisäksi olla tietoinen Ringa Ropo -nimisen suomalaisen naisurheilijan olemassaolosta. (Tämä viimeinen saattaa aiheuttaa sen, että vitsi ei avautuisi nuoremmille suomalaisillekaan.) Kirjan lukeminen harjoittaa siis kieli- ja assosiaatiolihaksia.
Jotkut kirjan vitseistä ovat jokseenkin härskejä, mutta kokonaisuutena kirja oli leppeää ja mukavaa lukemista. Kaskut on jaoteltu murrevitseihin, muunkielisten suomen käyttöön, muihin kieliin (hätä ei lue lakia - nöden studerar icke juridik), nimivitseihin, sanaleikkeihin, puhevikoihin, sivistyssanoihin ja muuhun hienosteluun (plasmat sekaisin), äidinkieleen ja kielioppiin, onomatopoetiikkaan, kielentutkimukseen ja -tutkijoihin, sanoihin ja merkityksiin, kielikuvien kukkasiin sekä kirjoittaessa sattuneisiin kielikompiin.
Mitä on viroksi: Älä tee huorin? Ällös sitte humpsutteles toiste tupsukoihe juures.
Ketkä ovat kolme Suomen vaarallisinta naista? Miina, Ansa ja Paula.
Pilkettä silmäkulmaan, sanoi akka kun ukkoa klapilla päähän iski.
Mikä on siivoojien lääkekuuri? Pölykapseli.
- Taivuta sana juoda.
- Juon, join, olen juonut.
- Entä futuurissa?
- Tulen olemaan päissäni.
Päättäkää päivänne Katriina-kahvilla!
Kirjassa on kuvituksena Matti Punttilan kollegan Irma Nissisen mainioita kuvia. Kirjan kansikuva liittyy anekdoottiin 1800-luvun kielentutkijasta M. A. Castrénista: M. A. Castrén poikkesi tutkimusmatkallaan vienankarjalaisessa kylässä, jossa tunnettiin suurta kiinnostusta oppinutta miestä kohtaan. Kun Castrén kertoi olevansa kielentutkija, käsitti väki sanan perin ahtaasti. Muuan eukko työnsi oitis kielensä pitkälle ulos ja selitti tietävästi: - Katšo, terve teä minun kieli on ain ollun enkä ole kuullun et muijenkaa kiel ois märäntyn!
Matti Punttila: Pilkettä silmäkulmaan. Kielikaskuista sanaleikkeihin, 2001. WSOY. Kuvitus: Irma Nissinen. 290 sivua.
Kuulostaapa hauskalta! Heti esimerkit puhuvat puolestaan. Tällainen kirja olisi kiva lukea joskus. Kielellä on hauska leikkiä. Nöden studerar icke juridik :)
VastaaPoistaTämä oli tosiaan rentouttava ja hauska kirja. Tuli joskus Fingerpori-sarjakuva mieleen, tässä oli samanlaista kielellä ja suomen taivutusmuodoilla leikkimistä (ja paljon muutakin).
PoistaKivoja sukkeluuksia! Tuon päättäkää päivänne kertoi kopiksessa meille oikeusopin ope. Ruotsin ope neuvoi että jos olette kääntäjänä ja joku suomenkielinen kertoo vitsin joka perustuu idiomaattiseen sanontaan jota on mahdoton kääntää, esim. että puutteenalaisessa maassa kannattaa käyttää aurinkolaseja, ettei näkisi nälkää, kääntäjä voi kertoa jonkun toisen vitsin. Voi silti olla vaikea äkkiä keksiä vitsiä jossa on aurinkolasit.
VastaaPoistaJotkut kirjan jutuista ovat tosiaan varmasti jo klassikoita :-).
PoistaSanaleikit, kielivitsit ja idiomaattiset ilmaisut ovat kyllä vaikeita käännettäviä, varsinkin nopeasti puhetilanteessa. Itse käänsin kerran harjoituksena englanninkielisen artikkelin, jossa kerrottiin muistaakseni autoon ihastuneesta 'elephant sealista'. Tarinan otsikko oli "Sealed with a kiss" ja olin oikein tyytyväinen itseeni, kun keksin sille käännöksen "Hyljeksitty lempijä" (vaikka tämä ei sitten ollutkaan ihan toimiva, koska 'elephant seal' on suomeksi 'merinorsu' eikä jokin 'hylje'). Jos tällaisia sanaleikkejä olisi kirjassa joka sivulla yksi tai useampi, kääntäminen olisi melkoinen urakka (jos ollenkaan mahdollista, ainakin kirja muuttuisi käännöksessä paljon).
Kyllä tuo sinun suomennoksesi on aivan riittävän tarkka. Ei tuon parempaan pysty kukaan.
PoistaKiitos, kiltisti sanottu. :) Onnistuneita käännöksiä olisi varmasti kuitenkin muitakin, sanaleikit ovat siitä hauskoja että ne voi kääntää monella tavalla hyvin.
PoistaHauska postaus ja näppärän oloinen herkulliselta maistuva teos, arviosi lukemisella oli mainiota avata alkanut viikko, kiitos!
VastaaPoistaSanat ja sanaleikit sekä murteet ovat kerrassaan kiehtovia samoin kuin kääntäminen, joka on sopivasti haasteellista ja noin työnä, jota itsekin olen liike-elämässä tehnyt, todella kiintoisaa sudenkuoppia vältellen:)
Kiva että piristi alkuviikkoasi! Kielet ja kielenkäyttö ovat tosiaan kiehtovia. Kääntäessä pitää miettiä tekstiä ja sanojen merkityksiä ihan toisella tavalla kuin lukiessa, se on eräänlaista syvälukemista.
Poista