Meillä on idea! Yhteiskunnallisen yrittäjyyden opas, 2016

Tämä ohuehko kirja sattui käsiin, joten lukaisin sen, vaikkei yrittäjyys ole itselläni mielessä. Termi 'yhteiskunnallinen yrittäjyys' oli minulle kuitenkin vieras, joten asiaan oli mielenkiintoista tutustua. Yhteiskunnallinen yritys on yritys, joka toimii liiketoiminnallisin perustein, mutta samalla auttaa ihmisiä, tekee luonnolle tai yhteiskunnalle hyvää tai muuta vastaavaa. Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi designyritys Mifuko (s. 14), joka valmistuttaa Keniassa kiondo-koreja ja korilaukkuja sisustustarkoituksiin, työllistää näin 400 naista Kenian maaseudulla ja suuntaa yli puolet jaettavasta voitostaan köyhyyden vähentämiseen, tai Minduu (s. 22), joka auttaa yhdistämään asiakkaan ja hänelle sopivan terapeutin. Yrittäjänä on varmaan mahtavaa tuntea pystyvänsä tekemään yritystoiminnan ohessa hyvää ja parantamaan maailmaa!

Kirja antaa tällaisen yrityksen perustamiseen hyviä neuvoja. Se etenee idean jalostamisesta huolelliseen suunnitteluun ja idean siirtämiseen paperilta käytäntöön, antaa neuvoja mm. rahoituksen järjestämiseen, kertoo vaikutusten mallinnuksesta ja todentamisesta sekä antaa tapauskuvaukset viidestä yhteiskunnallisesta yrityksestä. En lukenut kirjaa kovinkaan tarkasti, mutta se vaikuttaa asiantuntevalta, monipuoliselta sekä huolellisesti tehdyltä, joten jos itsellä on mielessä hyvä yritysidea ja halua toteuttaa se käytännössä, tästä kirjasesta saa varmasti hyviä neuvoja. Myös sen ulkoasuun on panostettu: kirja on värikäs ja varsin selkeä, ja luvut ovat mukavan lyhyitä.

Meillä on idea! Yhteiskunnallisen yrittäjyyden opas. Toimittaneet Pauliina Liukkonen ja Sanna Ovaska. Kirjoittajat: Pauliina Liukkonen, Kimmo J. Lipponen, Aino Elina Muhonen, Juho Paavola ja Saila Tykkyläinen, 2016. Suomen Setlementtiliitto (Setlementtijulkaisuja 47). Ulkoasu: Jessica Leino. Kuvitukset: John Salinero. Kannen augmented reality: Frans Tihveräinen. 72 sivua.

André Bernard: Saanko esitellä, Madame Bovary. Miten kirjallisuuden tunnetut hahmot ovat syntyneet (Madame Bovary, C'est Moi, 2004)

Kirjaan on koottu kymmenien angloamerikkalaisella kielialueella enemmän tai vähemmän klassikon aseman saavuttaneiden, eri genrejä edustavien teosten lyhyitä syntytarinoita. Mistä kirjailija on saanut ideansa ja miten hän on esimerkiksi nimennyt henkilöhahmonsa? Kirjassa on tarinoiden lisäksi myös muutamia listoja esimerkiksi kirjojen henkilöistä, joilla on vain yksi nimi (Liisa Ihmemaassa -kirjan Liisa, Hobitin Gandalf, Moby Dickin Ishmael...) tai vaikkapa orvoista henkilöhahmoista, sekä useita teemaan liittyviä sitaatteja eri kirjailijoilta.

Kirja oli kirjojen ystävälle mukavaa välipalaluettavaa (varsinkin kun tunnistin useimmat kirjan kirjoista, vaikken kovin montaa niistä olekaan lukenut) ja Bernard kirjoittaa eloisasti ja viihdyttävästi. Luonteensa takia kirja tuntui minusta kuitenkin vähän pinnalliselta ja hyppelehtivältä, mutta sitä ei tällaisessa kirjassa tietenkään voi välttää. Kirjan suomennos olisi kuitenkin hyötynyt tarkistuksesta: käännös oli usein sujuva, mutta aina joskus törmäsi hämmentävään sanavalintaan tai lauserakenteeseen ja mietti, mitä tällä oli oikein haluttu sanoa. Esimerkkinä lainaus Erle Stanley Gardneriltä: Perry Mason on tekemisissä suuren, maskuliinisen, provokatiivisen seksipsykologian elementin kanssa (s. 16). Myös kirjan suomenkielinen nimi mietityttää. Se sopii kirjan aiheeseen, mutta siinä katoaa viittaus teoksen tekijään: alkuteoksen nimi Madame Bovary, c'est moi on tunnettu Flaubertin lausahdus "Rouva Bovary olen minä", ja tämä käännös sopisi paremmin yhteen myös hauskan kansikuvan kanssa.

Myös Kirjakaapin kummitus ja Levoton lukija ovat lukeneet kirjan.

André Bernard: Saanko esitellä, Madame Bovary. Miten kirjallisuuden tunnetut hahmot ovat syntyneet, 2006 (Madame Bovary, C'est Moi. The Great Characters of Literature and Where They Came From, 2004). Suomennos: Ruth Routa. Kannen kuva: Peter de Sève. Kannen ja sisuksen typografia: Tuija Kuusela. 138 sivua + 8 sivua lähteitä + romaanien ensimmäiset suomennokset (6 sivua).