Virpi Kalakoski: Pieni kirja muistista, 2009

Tämä kirja on muistitutkija Virpi Kalakosken tiivistelmä hänen paljon laajemmasta Muistikirja (2007) -teoksestaan. Tässä kirjassa Kalakoski lähestyy muistia käytännöllisestä näkökulmasta ja pyrkii vastaamaan mm. kysymyksiin siitä, miten ja miksi muistamme, milloin muistamme hyvin ja milloin huonosti, ja miten muistia voi tehostaa. Muistiahan tarvitsee jokainen esimerkiksi uusien asioiden oppimiseen, mutta muisti on myös tärkeä identiteetillemme.

Kirja on nimensä mukaisesti pienikokoinen, se on melko lyhyt ja painettu mukavan isolla fontilla, mutta tiivistelmänä siihen mahtuu paljon tietoa ja se käsittelee aihettaan monipuolisesti. Kirjan tietoja ei ole yksinkertaistettu liikaa, vaan niitä pohjustetaan sopivasti. Kirjan jäsentely on looginen, ja se on ihailtavan sujuvasti ja selkeästi kirjoitettu. Kalakoski on alkuluvun mukaan luennoinut muistista lukemattomia kertoja erityyppisille yleisöille, ja hänen tottumuksensa esittää muistitutkimusten tulokset yleisölle näkyy lukemisen helppoutena.

Tekstin lomaan Kalakoski on joskus sijoittanut laatikoita, joissa on käytännön neuvoja parempaan muistamiseen, esimerkiksi tällaisia: Kehittele muistivihjeitä. Keksi kertaillessa omia esimerkkejä ja asiaan liittyviä yksityiskohtia, niin asian löytäminen muistista helpottuu, tai Jos muistojen luotettavuus on tärkeää, älä vääristä muistoja johdattelevilla kysymyksillä. Jos haluat edistää mielen hyvinvointia vaimentamalla häiritsevät ja sietämättömät muistot, pyri muokkaamaan niitä uusilla tulkinnoilla ja näkökulmilla. Joskus mukana on myös pieniä tehtäviä. Kirjan lopussa on kahdeksan sivun kooste kirjan pääkohdista.

Osa kirjan neuvoista tuntui aika itsestään selviltä. Monista kirjan tutkimuksista muistan lukeneeni muualta, joten kirja toimi myös hyvänä kertauksena. En saanut kirjasta järisyttäviä oivalluksia, se ei antanut yksinkertaisia keinoja supermuistiin, enkä vieläkään tiedä, miten oppisin puhumaan vieraita kieliä helpommin (eli oppimaan ja muistamaan sanat, kielioppisäännöt ja ääntämisen luotettavasti ja nopeasti) tai muistamaan kaikki ne kirjoista lukemani asiat, jotka haluaisin pitää mielessäni (bloggausten kirjoittaminen kyllä auttaa tässä jonkin verran).

Kirjassa oli kuitenkin monia minulle uusiakin tietoja ja siitä selvisi esimerkiksi se, että tutkimustenkin perusteella minulla on syytä olla pitämättä näytön laidassa vilkkuvista liikkuvista elementeistä yrittäessäni lukea päätekstiä (ne vievät huomiota muualle, ja visuaalisena elementtinä ne kilpailevat tehokkaasti visuaalisesti hahmotettavan tekstin kanssa) ja paljon muuta kiintoisaa. Tämä helppo- ja nopealukuinen ja pienuudestaan huolimatta kattava kirja sopii mielestäni esimerkiksi opettajille ja kaikille niille, joita muisti kiinnostaa.

Edit 25.10.20.

Virpi Kalakoski: Pieni kirja muistista, 2009. Työterveyslaitos. Kansi: Susanna Belinskij. 142 sivua.