H. G. Wells, Julian Huxley ja G. Ph. Wells: Elämän ihmeet. Edellinen nidos, 1950 (1929-1930)

Löysin antikvariaatista kaksi biologiaa popularisoivaa (kääntäjä nimittää kirjaparia esipuheessaan nimellä "Jokamiehen biologia") isokokoista kirjaa, ja ne herättivät kiinnostukseni useammastakin syystä. Ensinnäkin nimi H. G. Wells kuulosti tutulta, ja kyllä, hän on nimenomaan tieteisromaaneistaan Maailmojen sota, Aikakone ja Tohtori Moreaun saari tuttu kirjailija. Minulle oli yllätys, että hän oli tuohon aikaan vielä elossa ja aktiivinen, mutta alkuteos The Science of Life (jonka nimeä ei ole taaskaan mainittu suomennoksessa, mutta joka löytyi netistä pienen etsinnän jälkeen) on julkaistu jo vuosina 1929-30. Professori Julian Huxley taas oli Darwinin aikalaisen ja puolestapuhujan T. H. Huxleyn pojanpoika (sekä WWF:n yksi perustaja, Unescon ensimmäinen johtaja ja Aldous Huxleyn veli), ja meribiologi George Philip Wells oli H. G. Wellsin poika.

Toiseksi kirja on todella runsaasti kuvitettu - harvaa poikkeusta lukuun ottamatta jokaisella aukeamalla on ainakin yksi, yleensä useampi kuva - ja kuvat ovat kiinnostavia, hyvin valittuja ja sellaisia, joita olisi hankala löytää nykyteoksista. Kuvat eivät ole niin alkeellisia kuin voisi olettaa, esimerkiksi jo tuolloin pystyttiin ottamaan valokuvia kromosomeista. Kirjan suomeksi toimittanut Aarno Jalas sanoo tosin esipuheessaan, että kuvitus on pääasiassa peräisin kirjan norjalaisesta painoksesta, eli suomenkielisessä kirjassa on mukana myös uudempia kuvia.

Kolmanneksi tekstikään ei tunnu mitenkään kovin vanhahtavalta tai vanhentuneelta. Okei, suomennoksessa on toki vanhahtavia sanoja tai pikemminkin sanankäyttötapoja, muttei häiritsevästi - Aarno Jalas on tehnyt hyvää työtä! - mutta mikä tärkeintä, kirjan sisältö tuntuu edelleen mielestäni suureksi osaksi järkevältä, vaikka kirjan julkaisemisen jälkeen onkin tietysti saatu valtavasti uutta tietoa. Kääntäjä on laittanut mukaan joitakin korjauksia ja lisäyksiä, mutta ilmeisesti melko vähän. Kirja on muun laajan tietosisältönsä lisäksi darwinismin ja evoluutioteorian puolustuspuhe, ja siinä esitellään paljon evoluutioteoriaa tukevia faktoja, joita oli jo melkein sata vuotta sitten runsaasti eri aloilta.

Kirjan iän toki huomaa. Esimerkiksi geenien rakenteesta ei tuolloin tietenkään tiedetty vielä mitään - mutta niiden olemassaolo pääteltiin kuitenkin tosiasioiden perusteella - ja myös jotkin darwinismin vaihtoehdoksi esitetyt kehitysteoriat (jotka kirjassa esitellään, vaikkei niitä juuri kannatetakaan) tuntuvat nykyään aika oudoilta.

Kirja on viihdyttävästi ja hauskasti kirjoitettu ja hyvä esimerkki onnistuneesta tieteen popularisoinnista, ja vaikka ostin sen lähinnä kuvien takia enkä aikonut lukea sitä kokonaan, niin se vain tuli luettua (vaikka jotkin osat olivat kyllä kiinnostavampia kuin toiset). Kirjan tiedot ovat mielestäni edelleenkin monessa kohdassa paikkansapitäviä (esimerkiksi Mendelin lait eivät ole muuttuneet miksikään), vaikken tietysti käyttäisi niitä tarkistamatta niitä uudemmista lähteistä. Kirja on klassikko alallaan: It has been called "the first modern textbook of biology" and "the best popular introduction to the biological sciences". Wells's most recent biographer notes that The Science of Life "is not quite as dated as one might suppose" (Wikipedia).

Minusta on mielenkiintoista lukea vanhoja tieteellisiä tekstejä myös sen takia, että uutta tekstiä lukiessaan voi ottaa tiedot annettuina ja paikkansapitävinä (tietysti edellyttäen että lähde on luotettava), mutta vanhaa tekstiä lukiessaan pitää miettiä tarkemmin, mitä asiasta oikeasti tietää, ja täytyy punnita tietojaan samalla kun pohtii pitääkö kirjan teksti paikkansa. Vanhemmista kirjoista voi myös löytää tietoa nykyisin unohdetuista, mutta edelleen pätevistä tutkimuksista.

Tässä muutama esimerkki kirjan kuvista (kannattaa lukea kuvatekstit).

Luin tämän kirjan jälkeen samanlaisista hyönteisparvista afrikkalaisilla järvillä
Jacques Cousteaun nykykirjasta.

Kirjan sisältöä (Wikipediassa on englanninkielisen version sisällysluettelo): Nisäkkään elimistön toiminta, elimet, hormonit ja hermot. Lisääntyminen. Eläinkunnan rakenne ja pääjaksot. Kasvit. Evoluutioteorian todisteita: geologia ja fossiilit, alkiokehitys, eliöiden muuntelu ja levinneisyys, ihmisen kehitys. Kehitysoppi: kehitysteoriat, yksilöiden syntymä, perinnöllisyys, Mendelin lait, yksilön kehitys, sukupuolen määräytyminen, mutaatiot, lajien muuntelu, valinta kehitystekijänä.

Edit 22.9.21.

H. G. Wells, Julian Huxley ja G. Ph. Wells: Elämän ihmeet. Edellinen nidos, 1950. Kolmas painos (ensimmäinen suomenkielinen painos 1938-1939). Alkuteos: The Science of Life, 1929-1930 (alkuteoksen nimeä ja julkaisuvuotta ei mainittu suomennoksessa). WSOY. Suomeksi toimittanut Aarno Jalas. Kannen tekijää ei mainittu. 467 sivua.