lauantai 19. helmikuuta 2022

Miska Rantanen (toim.): Kukkiva syyspervo ruukussa. Kirjallisen viestinnän tähtihetkiä, 2013


Vakavampien kirjojen lomassa on kiva lukea jotain hauskaa, ja mielestäni tämä kirja oli sitä (merkityksessä höpsöä ja hihityttävää). Miska Rantanen on koonnut kirjaan kuvia esimerkiksi mainoksista, kylteistä ja lapuista, joissa kirjallinen kommunikaatio ei syystä tai toisesta ole aivan täydellistä, vaan herättää outoja assosiaatioita - esimerkiksi lohifileepaketti, jonka tarralapussa lukee "ei sisällä hevosen lihaa" tai poliitikko Jutta Urpilaisen haastattelu, jonka tekstityksenä näkyy "Tietysti hän kävi kimppuuni, se elukka". Kuvia vielä korostavat Rantasen lakoniset kommentit.

Näiden kielikukkasten koonnin motivoijana ei ole ollut vahingonilo, vaan sen huomioiminen, että kirjoittaessa kaikille sattuu virheitä. Kirja on saanut kaksi jatko-osaa, joiden nimet ovat Kivaan kipuun ja Kaikki ranteet auki ja jotka olen myös lukenut.

Muutkin ovat pitäneet kirjaa hauskana: Kirsin kirjanurkka, Kirjojen keskellä, Minna, Arkihuumoria, Kirjavinkit.

Miska Rantanen (toim.): Kukkiva syyspervo ruukussa. Kirjallisen viestinnän tähtihetkiä, 2013. Schildts & Söderströms. 168 sivua.

3 kommenttia:

  1. Tämä kuulostaa tosiaan hilpeältä! Tällainen kirja keventäisi mukavasti vakavampien lukemisten keskellä, joten pidetäänpä mielessä. Minäkin olen joskus kuullut mainoksesta, jossa piti lukea gluteeniton, mutta lukikin luteeton. En tiedä onko se tosijuttu, mutta ihan oikeitakin virheitä jokaiselle kyllä tulee.

    Minuakin on hävettänyt, kun olen joskus vuosien jälkeen löytänyt jostain vanhasta postauksestani nolon kirjoitusvirheen. Taatusti niitä on edelleen jäljellä monissa postauksissa, vaikka yritän aina tarkistaa tekstit tarkkaan ennen ja jälkeen julkaisemisen. Mutta kai sitä on välillä jotenkin sokea omalle tekstilleen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tämä piristi kivasti! Useimmat virheethän ovat aika vaarattomia, mutta joskus tulos on tosi huvittava (ja kyllä sitä hätkähtäisi, jos kaupassa tarjottaisiin luteetonta ruokaa :D ).

      Omille teksteilleen tulee tosiaan sokeaksi, ja joskus olen huomannut vanhoissa teksteissäni esimerkiksi jonkin englanninkielisen termin käännösvirheen tai muun ajatusvirheen. Ne ovat ehkä vielä ärsyttävämpiä kuin kirjoitusvirheet.

      Poista
    2. Tässä kirjassa on muutakin kuin kirjoitusvirheitä, esimerkiksi lainausmerkkien käyttöä kummallisissa paikoissa tai ilmoitustauluviestintää, mutta (todennäköisesti) tahattomat kirjoitusvirheet ovat kuitenkin suurimmassa roolissa.

      Poista