Mary Roberts Rinehart: Kuusi kuolemaa. Salapoliisiromaani, 1955 (The Wall, 1938)

Ajattelin tutustua dekkarikirjallisuuden klassikon, amerikkalaisen Mary Roberts Rinehartin (1876-1958) romaaniin, kun löysin sen kirpparilta, siksikin että olin pitänyt hänen novellistaan, jonka luin aiemmin. Rinehart oli kiinnostava henkilö, joka esimerkiksi toimi sotakirjeenvaihtajana Belgiassa ensimmäisen maailmansodan aikaan. Hän oli hyvin tuottelias kirjailija, joka kirjoitti romaaneja, novelleja, näytelmiä ja tietoteoksia. Häntä on sanottu "Amerikan Agatha Christieksi" ja hänen kirjojaan myytiin miljoonia.

Tämä kirja oli kuitenkin hyvin hidastempoinen. Sen minäkertoja on Marcia Lloyd, jonka veljen Arthurin entinen vaimo, rahanahne Juliette Ransom, murhataan saarella, jossa on Lloydien perinteinen kesänviettopaikka rikkaiden yhteisössä. Marcia ja Arthur ovat kovin köyhiä: heillä on meren rannalla olevan kesäkartanonsa ja New Yorkin ison huoneistonsa lisäksi varaa pitää vain neljää palvelijaa (kesätaloonhan tarvittaisiin ainakin 12 palvelijaa, kuten eräs kirjan henkilöistä huomauttaa). Siksi Arthur on vaarassa joutua epäilyksenalaiseksi, koska Juliette vaati häneltä suuria elatusmaksuja.

Marcia on ärsyttävän passiivinen, hän ei koko pitkän kirjan ajan tee muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta oikein mitään asian selvittämiseksi vaan vain pohdiskelee ja seurailee tapahtumia, vaikka lukija odottaisi hänen olevan aktiivisempi. Pienestäkin järkytyksestä hän - samoin kuin muut kirjan rikkaat naiset, jostain syystä palvelijoille ei käy näin - joutuu vuoteenomaksi päiväksi tai pariksi. Hän tapaa saarella aikaa viettävän salaperäisen taiteilijan Allen Pellin, joka myös joutuu epäillyksi Julietten murhasta, ja rakastuu tähän huomaamatta (siis lukijan huomaamatta, Marcia ja Allen tapaavat ja keskustelevat muutaman kerran ja sitten Marcia vain sanoo rakastavansa Allenia ja tekevänsä mitä tahansa tämän puolesta).

Kirjan alkusivujen henkilöluettelossa kerrotaan, millaisia kirjan henkilöt ovat – esimerkiksi Marcian sanotaan olevan ”herkkä, viehättävä ja älykäs”, mutta päähenkilöiden luonteenpiirteet eivät juurikaan ilmene heidän sanoistaan ja toiminnastaan. Lukijana ihmetyttää myös se, miksi saaren leppoisa ja älykäs sheriffi (joka toki on tuntenut Marcian ja Arthurin lapsesta saakka) käy aina välillä tiedottamassa Marcialle tapauksen kulusta.

Tämä ei varmastikaan ollut Rinehartin parhaita kirjoja. Kyllähän sen luki, jos sen otti enemmän ihmissuhderomaanina eikä odottanut jännitystä, jota siinä ei ollut nimeksikään, mikä johtuu paljolti kirjan kerrontaratkaisusta - Marcia on hyvin harvoin itse mukana tapahtumissa, vaan hän vain kertoo, mitä joillekin muille on tapahtunut aiemmin. Kirjan asenteet olivat melko raivostuttavia.

Juhani K. piti kirjaa jännittävänä. Hyönteisdokumentissa on kirjoitettu Rinehartin tarinakokoelmasta.

Kirjassa ei ollut kansikuvaa, mutta sen sijaan etukannen sisäpuolelle oli liimattu vauhdikas exlibris.

Edit 7.5.22, 12.5.22.

Mary Roberts Rinehart: Kuusi kuolemaa. Salapoliisiromaani, 1955 (The Wall, 1938). Gummerus, Salama-sarja 15. Suomennos: S. S. Taula [Saima Sigrid Pohjonen]. 356 sivua.