Katri Alatalo: Kevääntuoja, 2014

Luin pari vuotta sitten Katri Alatalon fantasiatrilogian Mustien ruusujen maa kaksi ensimmäistä osaa, Karnin labyrintin ja Laulun kadonneesta saaresta, ja nyt oli sitten sarjan kolmannen ja viimeisen osan vuoro. Vaikka edellisten osien lukemisesta on jo jonkin verran aikaa, kirjojen tapahtumat olivat vielä hyvin muistissa.

Kirjojen sankaritar on Dinja. Sarjassa kuvataan hänen matkaansa kotoaan Talvilaaksosta Kesäsaarille, kun hän yrittää löytää Mustien ruusujen maan, salaperäisen saaren, jonka lasilinnassa asuu maailman vihoissaan lumonnut noita Lucindra. Dinjan tärkeitä ja rakkaita matkakumppaneita ovat ensimmäisestä osasta asti navadi Raúg ja krioni Emron, ja matkallaan hän saa muitakin ystäviä.

Tämä kirja alkaa Lupiini-laivalta, jossa Dinja ystävineen on. Matkalaiset saavat vähitellen selville, mistä Mustien ruusujen maata kannattaa lähteä etsimään, mutta sinne päästäkseen pitää ylittää kammottava Kirottu meri. Dinjan pitää myös löytää vanhan ennustuksen salaperäinen Kevääntuoja, jonka avulla Lucindran voi voittaa, mutta kukaan ei tiedä, mikä Kevääntuoja on.

Kirjojen juonikuvaus ei vielä kerro niistä paljoakaan, koska vaikka niissä onkin paljon jännittäviä tapahtumia, niissä on ehkä tärkeintä tunnelma ja Dinjan kehitys nuoresta tytöstä aikuisuuteen. Pidän Alatalon luomista, kirjan kontekstissa täysin uskottavista maailmoista, ja pidän myös hänen henkilökuvauksestaan sekä kirjojen maailmankuvasta. Sarjan kirjoissa ei ole taisteluita hyvien ja pahojen välillä, kuten monissa muissa fantasiakirjoissa, eikä niissä ole yksiselitteisesti pahoja henkilöitä. Kirjojen värikkäät henkilöt eivät petä eivätkä huijaa toisiaan, vaan jännitteet heidän välilleen syntyvät siitä, että he ovat omia itsejään ja ehkä kaipaavat ja tarvitsevat toiselta sellaista, mitä tämä ei voi heille antaa. Dinja ei ole mikään kaikkitietävä supersankari, vaan nuori nainen, joka saattaa tuntea olevansa eksyksissä ja epävarma, mutta joka silti jatkaa eteenpäin.

Nautin kirjan lukemisesta paljon. Sen maailmaan syventyminen ja tuttujen sankareiden seikkailuiden seuraaminen tuntui hyvältä ja rauhoittavalta.

Kirjasta on kirjoitettu ainakin täällä: Kujerruksia, Kirsin kirjanurkka, Lukunurkka ja Sivujuonia (jossa on jonkin verran spoilereita!). Myös Goodreadsin kommenteissa on muutama lyhyt arvio kirjasta.

Katri Alatalo: Kevääntuoja (Mustien ruusujen maa 3), 2014. Vaskikirjat. Kansi: Meri Siitonen. 318 sivua.