Kirjan asetelma selviää jo alussa. Kirjan sankaritar Emily on joutunut sairaalaan akuutin munuaistulehduksen takia, joka tekee hänet hyvin heikoksi, eikä häntä ole lohduttamassa edes hänen sulhasensa, toiseen kaupunkiin matkustanut liikemies Charles. Emilyn kotona vieraisilla olevasta nuoresta sukulaistytöstä, hieman oudosti käyttäytyvästä Clarestakaan ei ole juuri iloa hänelle. Emily sattuu kuulemaan, kun hänen huonetoverinsa mutisee lääketokkurassa salaperäisiä, hieman uhkaavan kuuloisia lauseita, minkä jälkeen siirrytään seuraamaan tämän naisen, Nettan, ja Nettan hämäräperäisen miesystävän Thompsonin toimia. Pariskunta suunnittelee rikkaan vanhan naisen, neiti Lily Coppendalen, murhaa tämän ollessa ulkoiluttamassa koiraansa lumisateessa. Juonta kehitään hitaasti auki ja Emilykin joutuu lopuksi vaaraan - dekkarin lopun sairaalaan sijoittuvat tapahtumat ovat ehkä sen parasta ja jännittävintä antia.
Vaikka kirja oli juoneltaan ihan luettava, se oli ihmiskuvaltaan tympeä. En pidä kirjoista, joissa henkilöt kuvataan suunnilleen elämänsä alusta alkaen luonteeltaan kelvottomiksi ja kaikin puolin ikäviksi ihmisiksi - tällaiset kirjat ovat mielestäni tylsiä, ankeita ja elämälle vieraita. Tässä kirjassa Thompson ja Netta oli kuvattu juuri tällaisiksi ihmisiksi, eivätkä kirjan muutkaan henkilöt tuntuneet kovin sympaattisilta ehkä Emilya lukuun ottamatta, joka taas jäi melko valjuksi hahmoksi. Kiinnostavimmalta sekä rehellisyydessään ja aitoudessaan persoonallisimmalta henkilöltä kirjassa tuntui murhan uhriksi suunniteltu neiti Coppendale (ja häntä rakastava koira Lovey), mutta häntä ei kirjassa kuvattu kovin paljon.
Kirjasta on kirjoitettu myös Sapo-sarjassa. Goodreadsin arvion kirjoittaja piti kirjasta paljon; muilta se on saanut vaihtelevia arvioita. Juri Nummelinin tuoreessa kirjassa Kovaa kyytiä ja kaunokaisia kerrotaan Curtissista, mutta tämän kirjan juonenkuvauksessa siinä on virhe.
Edit 6.10.22.
Ursula Curtiss: Varo! Sairaala-alue, 1970 (Danger: Hospital Zone, 1966). WSOY, Sapo-sarja 110. Suomentaja: Kristiina Kivivuori. Kansi: Heikki Ahtiala. 178 sivua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti