Tilasin tämän kirjan itselleni käytettynä nimen ja takakansitekstin perusteella, ja vähältä piti, ettei se jäänyt lukematta. Vaikka nautinkin kauniista kirjoista, olen aika immuuni sille, että kirjat näyttävät tylsiltä - pakko, koska tarpeeksi vanhoissa kirjoissa ei edes ole kansikuvaa (ja vanhat kirjat ovat monesti omalla tavallaan hienoja) - mutta tämä ei näyttänyt ainoastaan tylsältä, vaan kansi oli taitoksilla ja kulunut ja kirja tuntui sen takia rähjäiseltä, kannen kuvat olivat pieniä eikä kaikista saanut edes selvää, mitä ne esittävät, kirjan fontti tuntui surkean pieneltä, kirjan sivut olivat ruskehtavat ja kannessa mainostettu "runsas kuvitus" osoittautui pienikokoisiksi mustavalkoisiksi kuviksi kirjan keskellä olevassa kuvaliitteessä. Aioin laittaa tämän hyllyyn lukematta (mitä en yleensä koskaan tee), mutta ei ole kirjaa kansiin (tai fonttikokoon tai sivujen väriin) katsominen. Onneksi päätin lukea ensin muutaman sivun, jolloin huomasin, että tämä onkin aivan mahtava kirja, eikä pieni fonttikaan enää häirinnyt.
Kirja kertoo amerikkalaisten naisten tarinan ensimmäisten uudisasukkaiden saapumisesta 1970-luvun loppuun. Se avaa uusia ja kiinnostavia näkökulmia historiaan ja kertoo lisää sellaisista naisista, joiden nimet olivat minulle tuttuja mutta joiden elämästä en tiennyt paljonkaan (kuten Elizabeth Cady Stantonista ja Susan B. Anthonysta) ja tietysti suureksi osaksi myös sellaisista, joista en ollut koskaan kuullutkaan. Ajattelin, että kirjaa voisi käyttää myöhemmin taustalukemisena silloin, kun lukee
jotain kirjassa kuvattuun aikakauteen sijoittuvaa (amerikkalaista,
mutta ehkä muunkinmaalaista) kirjaa.
Kirjassa on hienoa se, että se ei ole pelkästään varakkaiden valkoisten heteroseksuaalisten naisten historiaa, vaan työläisnaiset ja afroamerikkalaiset naiset ovat siinä myös tärkeässä osassa. Monen muun naisen lisäksi esimerkiksi orjia vapauteen auttaneen Harriet Tubmanin uskomattomasta elämästä sekä työläisten oikeuksien puolustajasta Mother Jonesista kerrotaan varsin paljon. Kirjasta saa rautaisannoksen tietoa uudisraivaajien elämästä, orjuudesta, työläisten asemasta, köyhien maahanmuuttajien elämästä ja ammattiyhdistysliikkeestä, 1800-luvun naisliikkeestä, suffrageteista ja 1900-luvun feminismin toisesta aallosta - kaikki naisnäkökulmasta. Lesboista ei puhuta kovin paljon, mutta 1900-luvulle tultaessa heistäkin kirjoitetaan jonkin verran, ja myös juutalaisten naisten tilanne huomioidaan. Kuten kirjoittajat itse sanovat esipuheessa, suurin puutos kirjassa on se, ettei siinä kerrota alkuperäisten amerikkalaisten naisten historiasta, mutta muuten kirjassa huomioidaan elämäntilanteeltaan ja taustaltaan hyvin erilaiset naiset. Musliminaisista kirjassa ei tosin puhuta, eikä Aasiasta tai Etelä-Amerikasta tulleista siirtolaisista.
Kirja oli mielestäni kiinnostava kuin romaani: siinä oli vaikuttavia naisia, jännittäviä tapahtumia, kiinnostavia ihmiskohtaloita, aikalaisten omia kirjoituksia, draamaa, ristiriitoja ja niiden ratkaisuja. Arvostan sitä valtavaa työmäärää, mikä kirjan taustalla varmasti on: Hymowitz ja Weissman eivät ole ainoastaan tutustuneet aikalaislähteisiin, elämäkertoihin ja historiankirjoihin, vaan muokanneet kaiken tämän tiedon kiinnostavaksi, tasapainoiseksi ja kriittiseksi, muttei saarnaavaksi tekstiksi.
Vertasin tätä mielessäni Kaari Utrion naishistoriikkiin Suomen naisen tie, joka oli minusta kattava ja asiantunteva, mutta varsin raskas luettava, ja johon kaipasin myös positiivista näkökulmaa sorron kuvausten lisäksi. Tämä kirja oli tavallaan juonellinen, toisin kuin Utrion teos, mikä teki siitä helppolukuisemman, samoin se, että kirjassa oli paljon eri naisten omien tekstien lainauksia. Vaikka myös sorto tuli kirjassa esiin, siinä keskityttiin tietoisesti myös naisten selviytymiskeinoihin ja vahvuuteen: The historical limitations placed on women have more often than not been the starting point rather than the final statement about women's lives. Women living under all manner of conditions and in all times have created meaning, purpose, beauty and dignity in their lives despite the limitations placed upon them by the larger society. (xii)
Tässä muutama yllättävä tieto kirjasta:
- Puritaanit (uudisasukkaat) eivät olleet aivan niin tuomitsevia seksuaalisuuden suhteen kuin voisi päätellä siitä, että heidän nimestään on muodostunut yleistermi seksuaaliselle ahdasmielisyydelle. Courtship customs among the Puritans were particularly interesting. Bundling was one of the most famous. Young couples who were serious in their courting spent the night in bed bundled in heavy bedclothes - with a "bundling board" between them. Apparently intercourse was not supposed to occur. What did take place, however, was considered a matter among the young woman and man and their consciences. (10)
- 1800-luvun alkupuolella tyttöjen ja poikien vapaus liikkua oli melko samanlaista: tytöt seikkailivat ulkona ja urheilivat siinä missä pojatkin. Vuosisadan loppua kohti taannuttiin, ja tyttöjen ja poikien kasvatustavat eriytyivät toisistaan koko ajan enemmän.
- Naiset saivat Wyomingissa äänioikeuden jo vuonna 1869, ensimmäisinä maailmassa! Tämä oli kirjan mukaan paljolti Esther Morrisin työn tulosta. Wikipedian mukaan Morrisin rooli tässä asiassa ei ole varma, mutta Esther Morris oli joka tapauksessa Yhdysvaltain ensimmäinen naistuomari. Naiset saivat äänioikeuden 1890-luvulla myös muutamassa muussa paikassa lännessä, Coloradossa (1893), Utahissa (vuonna 1896 hyvin ei-feministisistä syistä, äänioikeus johtui siitä että mormonimiehet halusivat edelleen pitää useita vaimoja - historia on kummallista) ja Idahossa (1896).
Koska kirjassa on jonkin verran myös afroamerikkalaisten naisten tekstejä (vaikkei tosin kovin paljon), tämäkin kirja sopii ehkä LauraKatarooman haasteeseen, jossa luetaan ei-valkoisten ei-miesten kirjoja. Tulkitsen haasteen niin, että siihen sopivat myös tällaiset osaosumat.
Haa, sadas postaus.
Carol Hymowitz and Michaele Weissman: A History of Women in America. From founding mothers to feminists - how women shaped the life and culture of America, 1978. Bantam Books. Kirjassa kuvaliite. 373 tekstisivua.
Onnittelut sataan pääsystä!
VastaaPoistaKiitos, näitä kertyy pikkuhiljaa :).
Poista