Joku kiinnitti edellisessä bloggauksessani ehkä huomiota siihen, että kirjoitin antiikista puhuessani esimerkiksi 200-luvulla eKr., en 200-luvulla eaa. Se, että käytän lyhenteitä eKr. ja jKr., ei johdu uskonnollisuudesta tai siitä että haluaisin syrjiä muita kulttuureja - oikeastaan päinvastoin.
Ensinnäkin pidän noista lyhenteistä ja olen tottunut käyttämään niitä pienestä pitäen, mikä ei tietenkään olisi itsessään suuri ongelma - itselleen voi hankkia uusia tottumuksia.
Suurempi ongelma noissa eaa. ja jaa. -lyhenteissä, "ennen ajanlaskun alkua" ja "jälkeen ajanlaskun alun", minulle on se, että minusta ne ovat eurosentrisiä, koska ne tuntuvat olettavan että ajanlasku aloitetaan kaikkialla maailmassa samasta vuodesta kuin länsimaissa. Maailmassa on kuitenkin ainakin kaksi muuta yleistä ajanlaskua (ja varmaan myös sellaisia joista en tiedä mitään).
Islamilainen ajanlasku aloitetaan vuodesta 622 jKr. eli heillä on nyt vuosi 1402. Buddhalainen ajanlasku taas aloitetaan vuodesta 543 eKr. eli he elävät nyt vuotta 2567. Eurooppalaislähtöiset ihmiset taas laskevat vuodet nimenomaan Kristuksen eli Jeesuksen syntymästä alkaen, eivät yleisesti "ajanlaskun alusta", joten lyhenteet eKr. ja jKr. ovat minusta paremmat meidän kulttuurissamme. Lyhenteen valinta ei minusta ole kuitenkaan hirveän merkittävä asia ja lyhenteiden eaa. ja jaa. käytön taustalla on hyvä tarkoitus, mutta itseäni häiritsee noiden uusien ajanilmausten epäloogisuus. Voisihan ne tietysti muuttaa muotoon eeaa. ja jeaa. - "ennen eurooppalaisen ajanlaskun alkua" ja "jälkeen eurooppalaisen ajanlaskun alun" :-).
