Hilkka Honkakangas: Naistentutkija. Yksiosainen huvinäytelmä, 1949

Nyt kun kirjastoihin taas pääsee, etsin kirjaston varastosta näytelmiä Shakespearen sisarukset -haastetta varten. Tällä pienellä näytelmällä oli niin arvoituksellinen ja kiinnostava nimi, että se piti ottaa mukaan, kun kirjailijakin oli nainen.

Maisteri Kalervo Hiisivaara on tullut maalaispaikkakunnalle tekemään estetiikkaan liittyvää tutkimustaan. Kylässä oleva ylioppilaspoika on kertonut paikkakuntalaisille, että estetiikan tutkimus tarkoittaa nättien tyttöjen tutkimusta, mitä vahvistaa myös se, että maisterin kirjoissa on alastomien naisten kuvia. Kyläläiset olettavat maisterin tutkivan tyttöjä ja valitsevan sitten vaimokseen sen, jota pitää kauneimpana. Maisteri saakin viisi yhä oudommin käyttäytyvää vierasta – hyvin paheksuvasti suhtautuvan Hanna-emännän, palvelijatar Lyylin, joka aikoo riisuutua uimapukusilleen, tarjoilijatar Kaisun, joka esittelee kauniita sääriään, vihaisen työmies Kallen, joka syyttää häntä morsiamensa Lyylin varastamisesta, sekä ”itsenäisen naisen”, Ranskassa oleskelleen hieman vanhemman neiti Emilien, joka kertoo kaipuustaan saada sivistynyttä seuraa. Lopulta paikalle tulee myös pyöräretkelle lähtenyt ylioppilas Sointu Kivikari, joka on maisterin rakastettu, ja tarina päättyy suudelmiin ja kauniiseen auringonlaskuun.

Maisteri (tekeytyneen hermostuneesti). Avaa sinäkin puserosi napit! Annas kun kurkistan, onko sinulla uimapuku. Näytäppäs sääriäsi. - Oo, ne ovat vallan saakelin sirot! Ja kätesi – (tarttuu käteen) se on ruskettunut, mutta taidanpa suudella sitä (suutelee kättä). Entä osaatko ranskaa? - Onko sinulla rahaa? - Tanssi minulle, oi Salome, että näen lanteittesi kaarien puhtauden ja...

Sointu (on seurannut hämmästyneenä, koettaa maisterin otsaa). Vähän kuumetta, kuten arvasin. Sinähän puhut vallan hirveitä. Olet saanut auringon pistoksen, vedetäänpä verhot ikkunaan (vetää verhot). Oletko sairas?

Juonesta voi varmaan päätellä, että näytelmän teemat ja henkilökuvaus eivät ole mitenkään syvällisiä, vaan tämä on väärinymmärryksiin perustuva kevyt hupailu. (Auringon pistos on kirjoitettu alkuteoksessa erikseen.)

Näytelmä avaa kiinnostavan näkymän suomalaiseen (harrastaja?)teatterihistoriaan: tämä näytelmä on numero 505 Kariston seuranäytelmiä -sarjassa, joten tällaisille näytelmille oli 1900-luvun alkupuolella ilmeisesti valtavasti kysyntää. Tähän näytelmäkirjaseen on listattu sarjan näytelmiä numerosta 326 alkaen, ja mukana on piloja, huvinäytelmiä, laulunäytelmiä, ilveilyjä, näytelmiä nuorisolle, idyllejä, iloitteluja, kansannäytelmiä, hupailuja, isänmaallinen näytelmä, koululaisnäytelmä, vuoropuhelu, maalaiskomedia, komedia, murhenäytelmiä, historiallinen draama, satunäytelmiä, salapoliisi-ivailu, maalaisnäytelmä, jännitysnäytelmä, urheilunäytelmä ja farssi. Huvinäytelmät ja suomalaisten kirjoittamat näytelmät ovat enemmistönä, mutta mukana on myös esimerkiksi Molièren 1600-luvun huvinäytelmä Scapinin vehkeilyt. Useimpia näytelmiä sai esittää ilman esittämislupaa. Tuli mieleen, että kun 1900-luvun alkupuolella ihmisillä ei ollut televisioita ja elokuvissa käyminenkin oli ehkä melko harvinaista herkkua, viihdettä saatiin itse näyttelemällä tai käymällä katsomassa muiden esittämiä näytelmiä.

Tällä näytelmällä saan ensimmäisen suomalaisen kirjailijan näytelmähaasteeseen. Niukkojen nettitietojen mukaan Hilkka Honkakangas on kirjoittanut kuusi huvinäytelmää.

Etsiessäni tietoja kirjailijasta löysin Etelä-Hämeen nuorisoseurojen sivuilta pitkän vanhojen näytelmien listan. Listaa silmäilemällä löytyi kolme Maiju Gebhardin näytelmää (Iloa illanviettoihin: Ennen kuulutusten ottoa, Emännän radio ja Pienviljelijänaisten voimisteluesitys), ja tämä astiankuivauskaapin keksijänä tunnettu ja tietokirjoja kirjoittanut kotitalousopettaja on tosiaan kirjoittanut myös näytelmiä. Häntä käsittelevältä Wikipedian sivulta löytyi neljä mainiota sitaattia:

• ”Älä ole niin toivottoman vanhanaikainen!”
• ”On parempi, jos on vähän pölyä huonekaluilla, kunhan ei ole pölyä sielussa!”
• ”Hanki työtuoli, poista jalkahuoli!”
• ”Opi hutiloimaan — joskus kun niin on tarvis! Tärkeintä kodissa ovat sen ihmiset.”

Edit 15.6.20: lisätty Maiju Gebhard & tehty vähän muutoksia.
 
Hilkka Honkakangas: Naistentutkija. Yksiosainen huvinäytelmä, 1949. Arvi A. Karisto osakeyhtiö, Kariston seuranäytelmiä 505. 30 sivua.