Takana ovat blogini toinen ja kolmas kuukausi, joihin sisältyi taas monia hyviä kirjoja. Tässä muutama nosto.
Raymond Queneaun Exercises in Style on ranskalainen klassikko, jossa leikitellään kielellä. Hyvin mielenkiintoinen uusi tuttavuus on amerikkalainen Susan Glaspell ja hänen näytelmänsä Trifles (1916). Vaikka Glaspellia ei Suomessa taideta juuri tuntea, häntä arvostetaan Yhdysvalloissa, jossa häntä pidetään uraauurtavana feministinä ja klassikkona. Samoin englanninkielisessä maailmassa varmaan melko hyvin tunnettu, mutta Suomessa tuntemattomampi kirjailija on nigerialainen Ben Okri, jonka esseekokoelman luin.
Nicholas Fearnin kirja Miten ajatella kuin filosofi on lukijaystävällinen ja ainakin periaatteessa käytännönläheinen johdatus länsimaisen filosofisen ja tieteellisen ajattelun historiaan.
Stanley Corenin kirjassa The Pawprints of History kerrotaan siitä, miten koirat ovat vaikuttaneet historiaan. Kaari Utrion Suomen naisen tie on perusteellinen esitys suomalaisesta naishistoriasta. Toisenlaisesta historiasta kertoo Yhdysvaltain kansalaisoikeusliikkeen yhden sankarin Rosa Parksin elämäkerta. Elli Tompurin muistelmateos taas kertoo suomalaisen 1900-luvun alun näyttelijäkuuluisuuden elämästä.
Kovin moni runouden ystäväkään ei varmaan tunne islantilaista runoutta ja intiaanien runoutta. Mistä ääni meissä tulee? -kirjassa on runojen tulkintoja.
Sisters in Crime on viihdyttävä ja kiinnostava varhaisten (1800-luvun ja 1900-luvun alun) naisdekkaristien tarinoiden kokoelma.
Olen lukenut useita näytelmiä Shakespearen sisarukset -haasteeseen, mikä on ollut mielenkiintoista ja hauskaa, sillä näytelmäkirjallisuudessa riittää ammennettavaa. Näytelmien lukeminen on lisännyt jonkin verran postausten määrää, sillä olen kirjoittanut näytelmistä vain yksi tai kaksi kerrallaan, vaikka samassa kirjassa olisi useampi näytelmä, ja näytelmät ovat myös lyhyitä romaaneihin verrattuna. Vaikka Hilkka Honkakankaan näytelmä Naistentutkija ei olekaan suurta kirjallisuutta, näytelmäsarja, jossa se on julkaistu, kertoo teatteriharrastuksen aktiivisuudesta Suomessa 1900-luvun alkupuolella.
Kesä hemmottelee kaikella kauniilla. Yllä on vähän erikoisemman värinen alppiruusu (tai rhododendron) ja alla metsäkurjenpolvi, luonnonkasvi, joka sopii hyvin puutarhaankin.
Hilkka Honkakangas lisätty 6.7.20.
Olet lukenut monenlaista. Eikä vain intiaanien runoutta, vaan vielä islantilaistakin! Tosiaan muuta kirjallisuutta Islannista kyllä tunnetaan, ja jotain olen itsekin lukenut, mutta runoista en ole kuullutkaan. Pitääpä käydä lukemassa postauksesi.
VastaaPoistaToivoinkin, että ihmiset löytäisivät tämän koontipostauksen avulla joitain lukemiani kirjoja, kiva kun onnistui!
Poista